FILOSOFIA

1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA)

A. Tiedon käsite ja määritelmä

• Tieto (vrt. tie) vie perille ts. tiedon avulla osataan jotakin
• Tieto on tosi käsitys, johon liittyy perustelu (Platon, n. 427-347 e.Kr) > Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus
• Tieto on suuntautumista > Tietäminen on uskovaa ja odottavaa orientoitumista todellisuuteen
• Tieto voidaan jakaa:
- (1) Arkitieto = omakohtaista kokemuksellista varmuutta, esiymmärrys
- (2) Tieteellinen tieto = kriittistä, itsensä kyseenalaistavaa, esitetään väitelauseina
• Tiedän, että p (= propositio, lause), jos
1) uskon, että p,
2) p on tosi ja
3) p on perusteltu
- uskominen osoittaa luottamusta lauseen pitävyyteen
- lause on uskottava, mikäli se on perusteltu (ts. evidenssin vaatimus)
- perustelu tapahtuu mm. havainnoimalla (vrt. totuusteoriat) > havainto joko vahvistaa tai kumoaa väitteen
- varmuus asian totuudellisuudesta on psyykkinen ilmiö, ei ehdoton ilmiö
• Tiedolla on a) subjekti (joka tietää), b) objekti (kohde, josta tiedetään) ja c) sisältö (objekti väittäminä)
- tieto on aina subjektiivista
- objekti jakaantuu: 1) olio eli ulkomaailman kohde, josta emme saa varmaa tietoa ja 2) ilmiö eli kokemuksemme oliosta
• Merkityksen triadi (kolmio, loogikko Gottlob Frege 1800-luvulta): sana - käsite - kohde
- kohde (objekti) esiintyy havainnoissa ja muissa kokemuksissa
- käsite syntyy kohteesta ihmismielessä ajattelun seurauksena
- sana (merkki) tekee käsitteen viestittäväksi
- näistä muodostuu kolmio: kieli, ajattelu, maailma
• Tieteissä keskeistä KÄSITTEENMÄÄRITTELY, joka tapahtuu osoittamalla (esim. kädellä koivua) tai nimeämällä (sanakirjamääritelmä esim. sanasta demokratia)

B. Tiedon lähteet: rationalismi vs. empirismi

• 1) JÄRKI (lat. ratio)
- rationalismi: a priori - tietoa ennen kokemusta
- on tietoa, johon ei tarvita kokemusta (kokemustietoa ei kielletä)
- René Descartes (1596-1650): ns. synnynnäiset ideat, "Ajattelen, olen siis olemassa" (cogito ergo sum) on apriorinen totuus (ks. FI5)
- matemaattiset lauseet ovat a priori
• 2) KOKEMUS (lat. empeiria)
- empirismi: a posteriori - tietoa jälkeen kokemuksen
- kaikki tieto edellyttää kokemusta
- John Locke (1632-1704): ihminen on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa), johon kokemus kirjoittaa; representationalismi: ulkomaailman objekteja edustavat ns. mielen ideat.
- George Berkeley (1685-1753): olemassaolo on havaittuna olemista (esse est percipi); idealismi: ei ole mitään olemassaoloa ilman havaitsevaa henkeä (Jumalaa).
- David Hume (1711-1776): skeptisismi: epäili tiedon mahdollisuutta ulkomaailmasta.
• Immanuel Kantin (1724-1804) synteesi (ks. myös FI5)
- synteettinen lause = tuo uutta tietoa ("Veikko on poikamies"), analyyttinen lause = tietoa, joka sisältyy jo käsitteeseen ("poikamies on naimaton")
- Onko olemassa synteettisiä a priori -lauseita? Voidaanko ilman kokemusta saada uutta tietoa?
- Synteettinen a priori-lause Kantin mukaan on esim.: "7+5=12" ts. matemaattiset lauseet tai "ojennettu jalkani on tietyssä paikassa"
- Todellisuus jakaantuu: ilmiöiden (fenomenaaliseen) maailmaan ja olioiden (noumenaaliseen) maailmaan. Emme saa tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich), vaan pelkästään ilmiöistä (aistikokemuksista).

C. Tiedon varmuus ja totuus

• Voidaanko mitään tietää varmasti?
• Descartesin systemaattinen epäily > en voi epäillä, että ajattelen.
- Charles Peircen mukaan filosofin ei pidä epäillä sellaista, mitä ei epäile ihmisenä (ts. pragmatismin periaate: käytännössä toimivaa ei sinänsä tarvitse epäillä)
• Relativismi: tieto ja totuus ovat suhteellisia (johonkin nähden) ja usein subjektiivisia
• Absolutismi: tieto ja totuus ovat riippumattomia, ehdottomia
• Totuuden luokittelua:
- empiirinen totuus = kokemusperäinen totuus (esim. "jalkani puutuu")
- rationaalinen totuus = järkiperäinen totuus (esim. "cogito, ergo sum")
- analyyttinen totuus = käsitteeseen sisältyvä totuus (esim. "poikamies on naimaton")
- synteettinen totuus = tosiasiasta riippuvainen totuus (esim. "Veikko on poikamies")
- looginen totuus = välttämätön johdettu totuus (esim. Sokrates on ihminen, ihminen on kuolevainen, Sokrates on kuolevainen")
• TOTUUSTEORIAT (ks. myös FI1):
- Korrespondenssi- eli vastaavuusteoria (Aristoteles 384-322 e.Kr): väite on tosi, kun se vastaa todellisuutta
- Koherenssi- eli yhteensopivuusteoria: väite on tosi, kun se sopii yhteen muiden väitelauseiden kanssa
- Konsensus- eli yksimielisyysteoria: väite on tosi, jos siitä ollaan yhtä mieltä
- Pragmaattinen eli toimivuusteoria: väite on tosi, kun se toimii käytännössä
• Totuudessa on vain joko tosi tai epätosi, todennäköisyydessä on eri varmuuden asteita
• LISÄYS: Francis Bacon (1561-1626)
- "tieto on valtaa"
- päähuomio luonnontieteisiin
- muotoili induktiivisen tutkimusmenetelmän
- tieto, joka ei edistä käytännöllistä elämää on arvotonta
- filosofia tutki (1) Jumalaa, (2) luontoa ja (3) ihmistä ja hänen tuotteitaan
- objektiivisen tiedon tiellä ovat esteenä, ihmisten ennakkoluulot eli idolat:
1. heimon idolat - oma olemus ja yhteisön arvostukset
2. luolan idolat - tutkimme todellisuutta omasta näkökulmasta käsin
3. torin idolat - kielen epäselvyys johtaa harhaan
4. näyttämön idolat - perinteiset mielikuvitukselliset näkemykset johtavat harhaan

D. Lyhyt katsaus logiikkaan

• Aristoteelinen logiikka
- Kolmannen poissuljetun laki: ns. kaksiarvologiikkaa, jossa väitelause on joko tosi TAI epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole
- Ristiriidan laki: lause ei voi olla samanaikaisesti tosi JA epätosi
- Deduktio (deduktiivinen päättely): Yleisestä totuudesta johdetaan yksittäistä tapausta koskeva totuus (Sokrates on kuoelvainen esimerkki) > säilyttää välttämättä totuuden
- Induktio (induktiivinen päättely): Yksittäisistä tapauksista johdetaan yleinen lainalaisuus (empiiristen tieteiden menetelmä)

2. TIETEENFILOSOFIAN PERUSTEET

A. Mitä tiede on?

• Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia:
- epäluotettavat havainnot (omien havaintojen liiallinen korostaminen)
- selektiiviset havainnot (teemme havaintoja valikoiden)
- liiallinen yleistäminen (omien havaintojemme perusteella)
- puutteellinen päättely (emme kyseenalaista näkemyksiämme)
- lyhytjänteisyys (luotamme ensimmäiseen tai miellyttävimpään selitykseen)
- asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään
• Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista filosofiasta käsin
• Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa
• Tiede hankkii tietoa luonnosta, ihmisestä ja yhteiskunnasta
• Päämääränä totuus
• Tieteessä keskeistä havainnot + käsitteet
- nyk. korostetaan kokemusperäisyyttä
- pyrkimyksenä määritellä tulos lauseina (käsitteinä)
• Tieteiden järjestelmä:
1) Formaaliset tieteet (mat, log)
2) Reaalitieteet:
a) luonnontieteet (biol, fys, kem)
b) humanistiset tieteet (psyk, hist, fil)
c) yhteiskuntatieteet (sosiol, taloust)
• Puhtaat (esim. kemia) ja soveltavat (esim. lääketiede) tieteet
• Tieteellinen maailmankuva = tiedot maailmasta ja sen lainalaisuuksista hankittu tieteellisin menetelmin (tällöin maailmankuva on avoin, kriittinen ja itseään korjaava).

B. Tieteen menetelmistä ja selittämisestä

• Charles Peircen (amer, 1839-1914) neljä tapaa muodostaa uskomuksia:
1) itsepäisyyden menetelmä - pidämme kiinni omista vanhoista käsityksistämme
2) auktoriteetin menetelmä - nojaamme auktoriteettiin (esim. puolue, uskonto)
3) intuitiivinen menetelmä - uskomme kykyymme saada tietoa ilman havaintoja ja todisteluja
4) tieteellinen menetelmä - on objektiivinen, julkinen ja itsensä korjaava
- objektiivisuus = tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijan mielipiteistä riippumattomia
- julkisuusperiaate = tutkijan on perusteltava väitteensä tiedeyhteisössä
- itsensäkorjaavuus = tehdyt virheet havaitaan ja poistetaan
• Tieteellisen tutkimuksen kaksi puolta:
- a) deskriptiivinen tiede pyrkii tosiasioiden löytämiseen ja kuvaamiseen
- b) teoreettinen tiede pyrkii hypoteesien ja teorioiden muodostamiseen
• Tiedettä tehdään aina lähtökohtaoletusten (esiymmärryksen) varassa
- T.S. Kuhn (amer, 1922-1996), paradigma määrittelee, mitkä ongelmat ovat kiinnostavia ja miten niitä tutkitaan
• Tieteen kehitys Kuhnin mukaan:
- normaalitiede, tutkimusta hyväksytyn paradigman pohjalta yksimielisesti
- "anomalian" (ristiriidan) tila, jossa uusi ajatus/tutkimustulos ei sovi vanhaan paradigmaan
- vallankumous, jolloin vanha näkemys hylätään ja syntyy uusi paradigma (esim. Kopernikuksen aurinkokeskeisyys)
• Tieteen edistyminen: 1) tiede lähestyy totuutta vai 2) tiedon määrä kasvaa
• Tieteen autonomia = tieteen tulosten arviointi on tiedeyhteisön asia, ei ulkopuolisten
• Tieteellinen teorianmuodostus (vrt. käsitteenmuodostus)
- teoria (kr., tarkastelu) = todellisuutta selittävät (ja mahdollisesti ennustavat) väitteet
- mahdollistavat ilmiöiden selittämisen ja ymmärtämisen sekä ennustamisen
- esittelee oliot ja niiden suhteet toisiinsa
• Hypoteesi = tutkittavan ongelman ratkaisuehdotus, joka tulee olla testattavissa
• Karl Popper (itäv, 1902-1994)
- Tieteelliset väitteet on esitettävä niin tarkasti, että ne ovat kumottavissa.
- Tiede on pyrkimystä kumota käsityksiä (ns. falsifikaatioargumentti, vrt. loog. pos.)
- Fallibilismi: Tietomme ovat näkemyksiä, eivät lopullisia totuuksia. Keskeistä kriittisyys ja valmius muuttaa käsityksiä.
• Tieteellinen tietokin on subjektiivista: sidottu ajallisesti muuttuviin ajattelutapoihin
• Tieteen normit (Robert Mertonin mukaan 1949):
1) Arviointiperusteiden yleispätevyys (universalismi)
- riippumatta kuka väitteen esittää
- vain perustelut painavat
2) Tiedon yhteisyys (kommunismi)
- tulosten julkisuus
- tulokset eivät ole yksityisomaisuutta
3) Puolueettomuus
- tiedemiehen arvovalta ei saa painaa, vaan tieteelliset tiedot sinänsä
- politiikka/uskonto ts. auktoriteetit eivät kuulu tieteeseen
4) Järjestelmällinen epäily
- kaikkiin tieteen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti
• LISÄYS: LOOGINEN POSITIVISMI JA ANALYYTTINEN FILOSOFIA
- Looginen positivismi (looginen empirismi, uuspositivismi) syntyi 1920-30 luvun Wienissä
- taustana August Comten (1798-1857) positivismi = luotettava tieto voi perustua vain "positiiviseen kokemukseen" eli havaintoon
- teologia ja metafysiikka hylätään
- verifioimisteesi: Lause on mielekäs, jos se voidaan täydellisesti osoittaa todeksi (verifioida) välittömän havainnon perusteella. > ongelmaksi "kaikki"-lauseet > päädyttiin falsifiointiin eli lause on mielekäs, ellei sitä voida osoittaa vääräksi
- Analyyttinen filosofia pyrki ratkaisemaan fil. ongelmat logiikan avulla
- useimmat fil. ongelmat johtuvat kielen väärinkäytöstä
- LUDWIG WITTGENSTEIN (itäv. 1889-1951 J.KR.)
- rikkaasta wieniläissuvusta. Antoi perintönsä sisaruksilleen, Cambridgen yliopiston opettaja, osallistui vapaaehtoisena 1. maailmansotaan joutuen vangiksi, vietti aikaansa mm. Norjan vuonoissa, luostarin puutarhurina, maalaiskansakoulunopettajana, pyrki arkiseen työhön Neuvostoliittoon, järjesti filosofian oppilailleen työpaikkoja tehtaasta, kuoli eturauhassyöpään
- ns. kielifilosofian tärkein edustaja, jonka mukaan filosofiset ongelmat ovat virheellisen kielenkäytön tulosta (kielipeli, eri aloilla käytämme erilaista kieltä - emme voisi ymmärtää leijonaa, vaikka se puhuisi kieltämme, sillä emme ymmärrä leijonan elintapaa ja maailmaa)
- aluksi pyrki luomaan ideaalikielen, jonka avulla todellisuus voitaisiin kuvata täsmällisesti (pääteoksessa: Tractatus Logico-Philosophicus, 1922)
- BERTRAND RUSSELL (engl. 1872-1970 J.KR.)
- pääteos: Principia Mathematica - loogikko, matemaatikko
- maailman rakenne on sama kuin kielen looginen rakenne > pyrittävä kielen tarkkaan analyysiin

C. Miten tutkimusta tehdään?

1) Tutkimustehtävän asettaminen
- tutkimusaiheen valinta
- tutkimuskohteen alustava määrittely
2) Tutkimusaineiston hankinta
- tutustuminen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastoihin
- tutkimusasetelma: miten ongelma ratkaistaan?
3) Tutkimusmenetelmien valinta
- kvalitatiiviset eli laadulliset menetelmät
- kvantitatiiviset eli tilastolliset menetelmät
- aineistonkeruu ja analysointi
4) Johtopäätökset ja tulosten julkaiseminen

3. METAFYSIIKKA

A. Metafysiikan tutkimusalue

• Maailmankuva = tieteen luoma kokonaiskuva maailmasta
• Maailmankatsomus = maailmankuva + käsitykset olevaisesta, elämän tarkoituksesta, arvoista
• Metafysiikan kysymyksiä ei voi selvitellä empiirisen tieteen metodein, vaan rationaalisin keinoin
• Kaikkien ihmistä, tietoa, totuutta, luontoa jne. koskevien teorioiden perustana on jokin metafyysinen oletus
• Metafysiikan perinteinen jako: ontologia, kosmologia, filosofinen teologia

B. Ontologia - oppi olevaisesta

• Ontologian kysymyksissä etsitään vastausta siihen, millaisia maailman ja ihmisen oleminen on
• Peruskysymys: Mitä oleva on viime kädessä?
• Reaalinen ja ideaalinen oleva
- reaalisesti olemassa oleva on ajallinen, muuttuvainen ja riippuvainen toisista ts. tällaisia ovat esim. materiaaliset oliot
- ideaalisesti olemassa oleva on ajaton, muuttumaton ja riippumaton ts. kysymys on käsitteellisestä olemisesta> matematiikan oliot (esim. geometrinen kolmio), eettiset ja esteettiset arvot
• Substanssin käsite
- substanssi tarkoittaa nykyisin ns. perimmäistä olevaa
- Aristoteleella substanssi tarkoitti sitä, mitä jokin on
- Descartesilla substanssi tarkoitti sitä, mikä ei edellytä mitään muuta kuin itsensä ollakseen olemassa
- monismin mukaan substansseja on yksi (esim. materialismin mukaan olevaisuus on vain ainetta, kuten Demokritoksen atomiopissa tai idealismin mukaan olevaisuus on vain henkeä, kuten Berkeleyllä Jumalan havainnoissa)
- dualismin mukaan substansseja on kaksi (esim. Descartesilla aine ja henki)
- pluralismin mukaan substansseja on useita (esim. Leibnizin monadologiassa)
- idealismi ja materialismi (ks. FI 1)
• Popperin maailmat:
- todellisuus jaetaan kolmeen melko itsenäiseen osa-alueeseen:
- MAAILMA 1: materiaalinen eli aineellinen (fysikaalinen) todellisuus
- MAAILMA 2: mentaalinen, subjektiivinen tajunnan eli ihmismielen maailma
- MAAILMA 3: kulttuurinen, ihmisen luoma ja ylläpitämä maailma
- Popper hylkää reduktionismin (palauttaminen, jonka mukaan esim. mentaalista maailmaa ei ole ilman fysikaalista maailmaa)
- subjektiivisen idealismin mukaan MAAILMA 2 on ensisijaisesti olemassaoleva: solipsismin mukaan todellisuus on ihmisen omat kokemukset (Hume), fenomenalismin mukaan todellisuus on laajemmin havaituksi tulemista (Berkeley).
- emergenttisen materialismin mukaan MAAILMA 2 on emergentti MAAILMAAN 1 nähden eli mieli on riippuvainen aivoista, mutta kuitenkin mieli ja tietoisuus on enemmän kuin hermokudos. MAAILMA 1 on kuitenkin MAAILMAN 2 ja 3 olemisen perusta.
• 1) Olio-ontologia: maailma koostuu yksilöolioista ja niiden yhdistelmistä
• 2) Tosiasiaontologia: maailma on tosiseikkojen ei olioiden kokonaisuus (Wittgenstein)
• 3) Prosessiontologia: maailma on dynaaminen prosessi, jatkuvasti muuttuva (perusta ei siis ole pysyvissä olioissa tai tosiseikoissa)
• Eksistenssi ja subsistenssi
- Eksistenssi (lat. exsisto eli ilmestyä) = konkreettiset, ajassa ja tilassa esiintyvät syy-seuraussuhteessa olevien olioiden oleminen
- Subsistenssi (lat. subsisto eli olla) = abstraktien olioiden, lukujen ja luokkien oleminen
• Aristoteles: materia ja forma
- materia ei ole mitään ilman muotoa; muoto määrittelee ja tekee materiasta olevaisen
• Universaaliprobleema: mikä on käsitteen ja olion olemisen suhde?
- universaali = yleiskäsite (esim. kynä)
- Platon (käsiterealismi): yleiskäsitteet ovat todellisesti olemassa (ideoiden maailma)
- Aristoteles (konseptualismi): yleiskäsitteet ovat vain yksityisolioissa (niiden muodoissa)
- Wilhelm Occamilainen (nominalismi): yleiskäsitteitä ei ole olemassa, vaan käsitteet ovat ihmisen antamia nimiä olioille
• Kausaalisuus eli syy-seuraus -ketju (luonnon lait) on joko
a) ääretön (ongelma: mitä äärettömyys on)
b) äärellinen (ong: mikä on ääri?)
- Kant: kausaalisuus on ymmärryksessä, mutta ei välttämättä luonnossa
• Determinismi: kaikki luonnossa tapahtuu kausaalilakien mukaan; ei hyväksytä sattumaa eikä ihmisen vapaata tahtoa (vrt. Laplacen demoni)
- Indeterminismi: luonnossa on sattumalla ja ihmiselämässä vapaalla tahdolla tärkeä sija
• Teleologisuus: kaikki asiat selitetään päämäärästä eli lopputuloksesta käsin

C. Teologia - oppi jumalasta

• Filosofinen teologia vs. kristillinen teologia
- länsimainen filosofia ollut kristillissävytteistä
• Ateismi on näytön puutteesta johtuva uskon puute Jumalaan/jumaliin
• Teismi on uskoa Jumalaan/jumaliin
• Agnostisismi on jumalakysymyksen toteamista mahdottomaksi tietää: asiasta ei ole tietoa
• Perinteiset todistukset Jumalan olemassaolosta:
1. Kausaalinen todistus
- Jokaisella tapahtumalla on syy, jonka seuraus se on
- Seurauksien ketjun alku ja ensimmäinen syy on Jumala
2. Kosmologinen todistus
- Oliot ja asiat joko ovat olemassa tai eivät ole (ehdollisia)
- Itse olemassaolo on ehdotonta, siksi välttämättä oltava perusta
- Olemassaolon perusta on Jumala, "liikkumaton Liikuttaja"
3. Ontologinen todistus
- Täydellisin olento voidaan kuvitella
- Mikäli se ei ole olemassa, voidaan kuvitella vielä täydellisempi olento, jolla on ominaisuutena myös olemassaolo
4. Teleologinen todistus
- Olemassaolon tarkoituksenmukaisuus ja olioiden päämäärähakuinen käyttäytyminen edellyttävät Jumalaa, joka on asettanut tarkoituksen ja päämäärät
5. Moraalinen todistus
- Moraali edellyttää perustaa, jonka avulla hyvä ja paha erotetaan
- Jumala on asettanut sisimpäämme moraalin
• Friedrich Nietzsche: "Jumala on kuollut"
• Blaise Pascalin (ransk, 1623-1662) pelurin jumalatodistus: "Ikuisen elämän saa vain, jos uskoo Jumalaan; siis kannattaa uskoa."
• Ludwig Wittgenstein: Uskonto on kielipeli ja sen takana oleva elämänmuoto.