1. Tuhat vuotta suomalaista kristillisyyttä
2. Suomen lista: kymmenen kärjessä
I TUHAT VUOTTA SUOMALAISTA KRISTILLISYYTTÄ
1. Suomalainen muinaisusko (1000 j.Kr.)
A. Muinaisuskon tutkimuslähteitä
• arkeologiset löydöt
• kansanperinne ja sanastot
• tekstilähteet, mm. Mikael Agricolan Psalmien esipuhe (1551)
B. Vainajienpalvonta
• usko elämän jatkumiseen kuolemanjälkeen
• palvonta näkyi hautaamistavoissa, uhraamisessa ja kekrin vietossa
• vainajien pelättiin kummittelevan
C. Haltijausko
• Agricola luetteloi hämäläisten ja karjalaisten jumalia
• mm. Ukko-ylijumala, Ahti, Tapio, Tonttu
• maahiset hallitsivat metsiä
• animismi eli sielu-usko, jossa kaikella on henki
• henget omistivat kaiken, siksi niitä tuli palvoa
• Lapissa shamanismia
• katolisuuden tultua Suomeen muinaisusko ja kristinusko sekoittuivat toisiinsa
2. Kristinuskon tulo Suomeen ja katolinen aika (1000-1500-luvut)
A. Varhaisimmat vaikutteet
• kaupankäynnin ohessa sekä idästä että lännestä jo 800-luvulla
• näkyy esinelöydöissä, sanastoissa sekä hautaamistapojen muutoksissa
B. Lähetystyö
• ortodoksimunkit idästä Novgorodin kautta
• Rooman paavi pelkäsi Suomen ortodoksistuvan > katoliset ristiretket lännestä:
- I ristiretki 1157 (tai 1155) engl. piispa Henrikin johdolla Lounais-Suomeen
- II ristiretki 1239 Birger Jaarlin johdolla Hämeeseen
- III ristiretki 1293 Tyrgils Knuutinpojan johdolla Karjalaan
• Pähkinäsaaren rauha 1323 päättää lähetyskauden ja vahvistaa Ruotsin ja Venäjän rajan
C. Katolinen kirkko vakiinnuttaa asemaansa
• Suomi liitetään Upsalan arkkipiispan alaiseksi v. 1216
• Tuomas Turun piispana (1220-1245)
- vakiinnutti katolisuuden Lounais-Suomeen
- hankki kirkolle maaomaisuutta ja tuloja
- hävitti uhrilehdot
• tuomiokirkko ja piispanistuin Turkuun v. 1300
• aluksi rakennetaan puukirkkoja ja 1400-luvulla kivikirkkoja
• piispat hengellisinä ja maallisina johtajina
• luostareita: dominikaanit, fransiskaanit ja birgittalaiset
• messu kirkollisen elämän keskuksena
• Maunu II Tavast Turun piispana (1412-1450)
- suomenkielinen kansanopetus saarnatuolista
- anekauppa alkaa
- sielunmessuja
• Turkuun katedraalikoulu
3. Uskonpuhdistus leviää Suomeen (1500-luku)
A. Ruhtinasreformaatio Ruotsissa
• Kustaa Vaasa Västeråsin valtiopäivillä 1527: "evankeliumia tulee puhtaasti saarnata".
• motiivit poliittis-taloudellisia:
- irtautuminen Roomasta lisäsi hallitsijan valtaa
- kirkon "liikaomaisuus" kruunulle
• varsinainen uskonpuhdistus papiston kautta
B. Uskonpuhdistus Suomessa
• Turun katedraalikoulun johtaja Pietari Särkilahti opetti pappeja luterilaisuuteen
• Mikael Agricola (n. 1510-1557)
- opiskeli Wittenbergissä Lutherin ja Melanchtonin oppilaana
- laati suomen kirjakielen, koska halusi Raamatun suomeksi
- 1543 ABC-kirja, 1544 Rukouskirja, 1548 UT suomeksi
• teologisesti maltillista: messu suomeksi, sakramenteiksi kaste ja ehtoollinen
4. Luterilaisen ortodoksian aika (1600-luku)
A. Kiista kirkon tunnustuksesta
• Ruotsin kuningas Juhana III (1568-1592) suosi katolisia
- liturgiariita ja "Punainen kirja" 1577
• Upsalassa 1593 hyväksyttiin Augsburgin tunnustus > luterilaisuudesta valtionuskonto
• Turun yliopisto (1640) puolustamaan luterilaista puhdasta oppia (> ortodoksia)
B. Kollektiivinen uskonnollisuus
• yksimielisyys uskonnossa on tae valtiollisesta yhtenäisyydestä
• noitavainoja ja kovaa kirkollista kuria
• kansanopetus
- katekismus osattava ulkoa
- kiertokoulut ja lukukinkerit
• Koko Raamattu suomeksi 1642
• papiston koulutusta tehostettiin
• kirkonkirjat käyttöön
• tärkeimmät piispat: Isaacus Rothovius ja Juhana Gezelius vanhempi
5. Pietismi ja valistus tuulettavat suomalaista kristillisyyttä (1700-n.1850)
A. Pietismin tulo Suomeen
• syntyi Saksassa Philip Jakob Spenerin toiminnasta (Pia Desideria -kirja)
• korosti "hurskautta", henkilökohtaista uskoa ja aktiivista kristittynä elämistä
• Suomeen
- Saksasta henkilökontaktien kautta
- Ruotsista hartauskirjallisuutena
- Siperiasta upseerisotavankien tuomana
• radikaalipietistit halusivat erota kirkosta
- Pietari Schaefer ja Lauri Ulstadius
- ennustivat Jumalan tuomiota kansalle
- hylkäsivät tunnustuskirjat ja sakramentit
• kartanopietismi vaikutti kansan yläluokassa
B. Herätysliikkeet syntyvät pietismin pohjalta
• varhaisempi herännäisyys alkoi kansanhurmoksista
• herätykset muotoutuvat neljäksi pääherätysliikkeeksi:
• HERÄNNÄISYYS
- alkuna 1796 Pohjois-Savossa ollut hurmoksellinen herätys
- Paavo Ruotsalainen, tunnettu sielunhoitaja ja julistaja
- korostaa ns. odottavaa uskoa ja Kristuksen armon varaan jättäytymistä
- Herättäjä-yhdistys
- kannatusalue: Pohjois-Savo ja Pohjanmaa
• EVANKELISUUS
- alkuna F.G. Hedbergin ero heränneistä
- korostaa ns. omistavaa uskoa ja pelastusvarmuutta kasteen kautta
- SLEY
- kannatusalue: Etelä- ja Lounais-Suomi sekä Etelä-Pohjanmaa
• RUKOILEVAISUUS
- alkuna paimentyttö Liisa Eerontyttären kääntymyksestä 1756
- korostaa rukousta ja pyhitystä
- kannatusta Rauman ja Porin seudulla
- Karjalan rukoilevaisuus syntyi Henrik Renqvistin toiminnasta
• LESTADIOLAISUUS
- alkuna Ruotsin Kaaresuvannon kirkkoherran Lars Levi Laestadiuksen julistus
- korostaa parannusta ja armoa, synninpäästöä uskovien piirissä sekä eroa seurakunnan (uskovien) ja maailman välillä
- pääsuuntana vanhoillislestadiolaisuus
- kannatusalue: Lappi ja Pohjanmaa
C. Valistuksen vaikutus Suomessa
• pietismin tavoin mursi kollektivismia
• korosti ajattelunvapautta ja sivistystä
• tärkein vaikuttaja Anders Chydenius
6. Valtiokirkosta kansankirkoksi (n. 1850-1917)
A. Syitä valtiokirkkojärjestelmän murtumiselle
• ortodoksinen Venäjän keisari luterilaisen kirkon johtoon 1809 > alttarin ja valtaistuimen liitto
• suomalaisuusliike haastoi kirkkoa kansan palvelemiseen
• liberalismi korosti individualismia ja mm. uskonnon- ja sananvapautta
• Aleksanteri II:n vapaamielisempi politiikka
- kunta ja seurakunta erilleen
- 1869 erillinen kirkkolaki ev.lut. kirkolle
B. Uskonnonvapauden aate nousussa
• kirkkoa kritisoitiin vanhoillisuudesta ja dogmatismista
• kirkkoa kritisoivaa liikehdintää:
- liberalismi ja darvinismi
- naisasialiike
- kirjallisuuden realismi
- angloamerikkalainen uskonnollisuus (baptismi, metodismi)
- työväenliike
• kirkkoa tukevaa liikehdintää:
- sisälähetysjärjestöt
- evankelioiva herätyskristillisyys
- nuorkirkollinen liike
- kristillinen työväenliike
7. Kirkko itsenäisyyden aikana (1917-)
A. Kansalaissota ja uskonnonvapaus
• kirkko valkoisten puolella
• työväki piti kirkkoa porvarillisen yhteiskunnan edustajana
• valkoinen oikeisto piti kirkkoa järjestyneen yhteiskunnan, suomalaisuuden ja länsimaalaisuuden edustajana
• vuoden 1919 hallitusmuoto: valtio uskonnollisesti neutraali
• uskonnonvapauslaki 1923
- ei aiheuttanut eroryntäystä kirkosta
- 20 täysi-ikäistä Suomen kansalaista saa perustaa uuden uskonnollisen yhdyskunnan
- koska kansan enemmistö kuului kirkkoon, säilyi läheinen suhde valtioon
B. Toisesta maailmansodasta tähän päivään
• "koti, uskonto ja isänmaa" -aatteen nousu
• kirkon vaikutus sotien aikana ja jälkeen:
- sotilaiden ja omaisten sielunhoito
- herätyksiä (ns. viides herätysliike)
- työväki ja kirkko lähentyvät
- uudet työmuodot: diakonia, perheneuvonta, nuoriso- ja evankelioimistyö
- ekumeeninen työ kasvaa
• vasemmistoradikalismi haastaa kirkon 1960-luvulla
- kirkko voimakkaan kritiikin kohteena
- vaatimus kirkon ja valtion erosta
- vastaliikkeiksi vasemmistolle syntyvät SMP ja SKL puolustamaan perinteisiä kristillisiä arvoja
• tämän päivän haasteita kirkolle
- teologikoulutus ja raamattukysymys
- valtion ja kirkon suhde
- taloudelliset vaikeudet
- maallistuminen
- uususkonnot ja islam
• 1990-luvulla myönteisyys kirkkoa kohtaan noussut
II SUOMEN LISTA: KYMMENEN KÄRJESSÄ
1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko - kirkko kansan rinnalla
A. Opilliset juuret uskonpuhdistuksessa
• taustana Martti Luther ja Saksan uskonpuhdistus (1517 alkaen)
• toteuttajana Mikael Agricola
• opin perustana Raamattu, jota tulkitaan tunnustuskirjoissa
• pelastuminen yksin armosta, uskon kautta
• armonvälineet eli Sana ja sakramentit synnyttävät uskon
- ehtoollinen
- käytössä lapsikaste
B. Toimiva kirkko
• keskeisin toimintamuoto: jumalanpalvelus
• kasuaalitoimitukset: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaansiunaaminen
• kirkon kasvatustoiminta:
- pyhäkoulut ja päiväkerhot
- varhaisnuoriso- ja partiotyö
- nuorisotyö ja rippikoulut
- opiskelijatyö
- raamattupiirit ja muu opetustyö
• kirkon palvelutoiminta:
- diakoniatyö ja yhteisvastuukeräys
- perheneuvonta ja palveleva puhelin
- sairaalasielunhoito
• kirkon evankelioimistoiminta:
- sisälähetys ja evankelioiminen
- ulkosuomalais- ja lähetystyö
C. Kirkon jäsenet ja hallinto (tiedot v.2012)
• n. 4,17 miljoonaa jäsentä (n. 77,3 %)
• jäsenyyteen historialliset ja isänmaalliset syyt
• ns. kansankirkko, jolla verotusoikeus
• kirkon kokonaishallinto (ks. s. 156 viittaa oppikirjaani AD2000 Kohtaamisia - suomalainen usko, huom. hallinto muuttunut kirjani julkaisun jälkeen, ks. www.evl.fi sivustolta!)
- ylin päättävä elin on kirkolliskokous
- Suomi jaettu 9 hiippakuntaan, joita johtavat piispat
- arkkipiispa korkein hengellinen johtaja
- seurakuntia on 449 (v. 2011)
• seurakunnan hallinto
- ylin hallintoelin on kirkkovaltuusto
- kirkkoneuvosto johtaa srk:n toimintaa
- käytännön johtajana kirkkoherra
2. Ortodoksinen kirkko - loistokkuutta ja perinteitä
A. Ortodoksisuuden historiaa Suomessa
• ensivaikutteet Novgorodista Karjalaan n. 1100-1200 -luvulla
• ortodoksisuus alkaa vakiintua 1300-luvulla Valamon luostarin myötä
• 1500-luvulta lähtien ortodoksit kokivat vastoinkäymisiä Ruotsin ja Venäjän sodissa
• 1800-luvuila ortodoksisuus Suomen venäläistämispolitiikan välineenä
• 1923 Suomen ortodoksit Konstantinopolin alaisuuteen
• sotien aikana evakko ja lähes täydellinen kirkon omaisuuden menetys
• nykyisin jäseniä n. 58 600 (2012)
• Suomi jaettu 3 hiippakuntaan (Karjala, Helsinki, Oulu) ja 25 seurakuntaan
• Uuden Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedellä
B. Ortodoksinen oppi ja kultti
• oppi perustuu Raamatun lisäksi ortodoksiseen perinteeseen sekä kirkkoisien ja ekumeenisten kirkolliskokousten lausuntoihin
• pelastuminen on jumalallistumista, joka tapahtuu uskon ja hyvien tekojen kautta
• vain kirkon yhteydessä voi pelastua
• sakramentteja 7: kaste, voitelu, ehtoollinen, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen ja sairaanvoitelu
• toiminnan keskuksena liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus
• keskeisiä erityispiirteitä:
- juhlallisuus mm. vaatetus, esineet
- ikonit eli pyhät kuvat
- suitsutus, resitointi
- ristisaatot
• nuoriso-, diakonia- ja lähetystyötä
• kirkot bysanttilaisia "sipulikupolisia"
• tsasounoja eli pieniä kyläkappeleita
3. Helluntaiherätys - evankeliointia, ylistystä ja kielilläpuhumista
• syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa
• Suomeen v. 1911 norj. T. B. Barrattin tuomana
• jäseniä kaikkiaan yli 50 000
• opillisia korostuksia:
- opin perustana Raamattu
- pelastuminen yksin uskosta
- kielilläpuhuminen merkkinä erityisestä henkikastekokemuksesta
- armolahjojen, mm. sairaiden parantamisen korostus
- uskovien upotuskaste
- Suomen Helluntaikirkkoon kuuluu 39 seurakuntaa, joissa 6715 (v.2012) jäsentä
- monet paikallisseurakunnat ovat edelleen hallinnollisesti itsenäisiä
- vanhimmistojohtoisuus
• julkaisuja: Ristin Voitto, Hyvä Sanoma
4. Islam - kristikunnan haastaja
• Suomeen turkkilais-tataarikauppiaitten mukana 1800-luvun lopulla
• 1925 rekisteröitiin Suomen Islam-seurakunta
• nykyisin useita seurakuntia ja yhteisöjä, kannattajia arvioitu olevan jopa n. 50 000 (lähinnä sunnalaisia)
• pakolaisuus kasvattanut määrää 1980-luvulta lähtien
• erityisesti Somaleja, jotka ovat sunnimuslimeja on Suomessa paljon. Suomen viidenneksi eniten puhuttu äidinkieli on somali (yli 14 000 asukasta)
• pyrkivät noudattamaan omia perinteitään
• omat moskeijat ja omaa uskonnonopetusta
• opin perustana Muhammedin sanoista koottu Koraani
• uskon peruspilarit: uskontunnustus, rukous, almut, paasto, pyhiinvaellus
5. Jehovan todistajat - ovikellosi soi
• alkuna Charles Russellin toiminta USA:ssa 1870-luvulla
• Suomeen 1900-luvun alussa
• jäseniä n. 19 000
• opillisia korostuksia:
- opin perustana Raamattu, jota tulkitsee oikein hallintoelin (ns. uskollinen orja)
- oma Raamatun "Uuden maailman käännös"
- kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus kielletään > ei lueta kristillisiin kirkkoihin
- pelastuksen takeena kuuliaisuus järjestölle
- uskovien upotuskaste
- laskelmat Jeesuksen paluusta ja lopun ajoista (v. 1914 historian käännekohtana)
- tavoitteena iankaikkisuus paratiisimaassa, jota johtaa 144 000 taivaaseen pääsevää
• torjuva asenne yhteiskuntaan:
- kieltäytyminen varusmiespalveluksesta
- isänmaallisuuden vastustaminen
- kristillisten ja perheen juhlien hylkääminen
- ei verensiirtoja tai veriruokia
• tehokas koulutus ja ovityö
• julkaisuja: Herätkää, Vartiotorni
6. Suomen Vapaakirkko - luterilaisuuden ja helluntailaisuuden välimaastossa
• Suomeen Ruotsista ja Englannista sivistyneistön tuomana 1870-luvulla (Radstock, Björkenheim, Boije)
• aluksi luterilaisena herätysliikkeenä
• rekisteröityi 1923
• jäseniä n. 13 500
• opillisia korostuksia:
- korostaa henkilökohtaista uskoa ja pyhityselämää
- nykyisin uskovien upotuskaste
- seurakunta on uskovien yhteisö
- vanhemmistojohtoisuus
• evankelioimis-, lähetys- ja kirjallisuustyötä
• julkaisu: Suomen Viikkolehti
7. Katolinen kirkko Suomessa - maailman suurimman sydänääniä
• katolisen kristillisyyden valtakausi Suomessa oli 1100-1500 -luvuilla
• katolisuus palaa Suomeen 1800-luvulla
• rekisteröitiin 1929
• yksi Helsingin hiippakunta, jossa jäseniä n. 11 000
• opilliset korostukset:
- opin perustana Raamattu ja traditio
- paavi Kristuksen sijaisena maan päällä
- pelastus armosta ja teoista
- kaste vapauttaa perisynnistä
- kiirastuli
- pyhimysten, erityisesti Marian korostus
- sakramentteja 7: kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen, sairaanvoitelu
• toimintaa:
- messu ja sakramentit
- raamattu- ja opintopiirit
- luostarijärjestöjä (mm. birgittalaiset)
8. Adventtikirkko - Jeesuksen paluuta odottavien yhteisö
• alkuna am. William Millerin ennustukset Jeesuksen paluusta vuodelle 1844
• varsinaiseksi liikkeen oppiäidiksi nousi profeetta Ellen White vuosisadan vaihteessa
• Suomeen Ruotsista 1890-luvulla
• kastettuja jäseniä n. 5000 (v. 2011, Suomen Adventtikirkon oma tieto), paikallisseurakuntia 73
• opillisia erityispiirteitä:
- pelastus armosta uskon kautta
- Jeesuksen paluun odotus
- Raamatun käskyjen noudattaminen (erityisesti sapattikäskyn)
- oppi helvetistä kielletään
- uskovien upotuskaste
- ehtoollista edeltävä jalkojenpesu
• terveelliset elämäntavat: ei tupakkaa, kahvia jne. vaan useimmiten kasvisruokaa
• avustus- ja raittiustyötä
• julkaisu: Nykyaika
9. Mormonit - maailmaan palautettu oikea alkukirkko
• Kirkon koko nimi: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko
• perustana Isä Jumalan ja Jeesuksen ilmestyminen Joseph Smithille 1820 Yhdysvalloissa
• Suomeen Ruotsista 1860-luvulla
• jäseniä n. 4500 (2011, MAP-kirkon oma tieto, viralliset tilastot antavat n. 1000 jäsentä pienemmän määrän)
• Raamatun ohella opin perustana kolme muuta kirjaa: Mormonin kirja, Opin ja Liittojen kirja, Kallisarvoinen helmi
• opillisia erityispiirteitä:
- perinteinen kolminaisuusoppi kielletään (kolme erillistä jumalaa)
- pelastus Jeesuksen sovituksen kautta olemalla kuuliainen käskyille ja toimituksille
- ihminen elänyt ennen syntymäänsä Jumalan henkilapsena taivaassa
- taivaassa eri kirkkausasteita, joista korkeimpaan pyritään
- kaste kuolleitten puolesta
- temppelissä solmittava iankaikkisesti kestävä avioliitto
- Pohjois- ja Etelä-Amerikka muodostavat ns. Siionin maan
• Kirkkoa johtaa presidentti (profeetta ja ilmoituksen saaja) yhdessä kahdentoista apostolin kanssa.
- kirkon presidentti voi saada uutta ilmoitusta Jumalalta
- kaikki miespuoliset kelvolliset jäsenet voivat saada pappeuden
- seurakuntaa johtaa piispa tai seurakunnanjohtaja, tehtävät vaihtuvat määrävuosin ja perustuu vapaaehtoisuuteen
• toimintaa:
- sakramenttikokoukset ja pyhäkoululuokat sunnuntaisin, miehille pappeusryhmät, naisille apuyhdistys ja nuoret osallistuvat nuorten naisten tai miesten järjestöön ja lapset alkeisyhdistykseen.
- muuta toimintaa mm. konsertit, urheilutoiminta, partio, matkat, näytelmät ja tanssiaiset
- rippikoulua vastaa nelivuotinen uskontoseminaari
- halukkaat nuoret miehet ja naiset voivat palvella lähetystyössä 1.5-2 vuotta
- ovelta ovelle -työ
• julkaisu: Liahona
10. Pelastusarmeija - rauhan sotilaat
• teollistumisen tuomat ongelmat synnyttivät Lontoossa 1870-luvulla
• William Boothin työnäky: slummeihin "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa" (SSS)
• sotilaallinen organisaatio
• Suomeen 1880-luvulla (Constantin Boije)
• pelastussotilaita/varsinaisia jäseniä Suomessa n. 750 (v. 2011)
• pelastusarmeijan vapaaehtoisess toiminnassa on mukana paljon myös luterilaisia
• opillisesti lähellä metodismia
• toimintaa:
- joulupadat ja keräyslippaat
- leivän jakaminen tarvitseville
- yömajat
- kirpputorit
• julkaisu: Sotahuuto
