• Katolisen kristillisyyden valtakausi Suomessa oli 1100-1500 -luvuilla
- tässä yhteydessä en esittele tuota aikakautta, jolloin legendan mukaan n.v.1155-57 piispa Henrik saapui Suomeen ja talonpoika Lalli tappoi hänet Köyliönjärven jäälle.
- viimeiseksi varsinaiseksi katoliseksi piispaksi jäi Arvid Kurki (k. 1521). Hän kuoli pakomatkallaan Kuusiston piispanlinnasta Ruotsiin. Tunnustautuminen katolilaiseksi saattoi sen jälkeen viedä hengen. Katolisen kirkon keskiaikaisesta mahdista jäi jälkipolville kertomaan vain suuret kirkot, kuten Turun tuomiokirkko. Uskonpuhdistuksen jälkeen katolilaiseksi sai Suomessa tunnustautua vain ulkomaalainen.

• Katolisuus palasi Suomeen 1800-luvulla
- 1700-luvulla Suomessa ei ollut juuri lainkaan katolisia, vain joitakin ulkomaalaisia ammatinharjoittajia, kuten lasinpuhaltajia.
- 1799 perustettiin Viipuriin (Vanhan Suomen keskukseen) Venäjän keisarin käskystä katolinen seurakunta. Suurin osa seurakunnan jäsenistä oli puolalaisia sotilaita.
- Helsingin katolinen seurakunta perustettiin 1856 ja v. 1860 rakennettiin Pyhän Henrikin kirkko, Helsingin katolisen hiippakunnan nykyinen tuomiokirkko.
- v. 1920 paavi Benedictus XV muodosti Suomen alueesta oman apostolisen vikaarikunnan, alueen johtajalle myönnettiin piispan arvo. Vikaarikunta tarkoittaa lähetysaluetta, jolla ei vielä ole oikeutta toimia hiippakuntana.
- v. 1923 uskonnonvapauslaki salli suomalaista kääntyä kokonaan katoliseen uskoon
- maailmansotien aikana Suomi kuului hollantilaisen pyhän sydämen veljeskunnan toimialueeseen.

• Rekisteröitiin 1929
- viralliseksi nimeksi tuli "Katolinen Kirkko Suomessa"
- 1955 Pius XII muutti Suomen vikaarikunnan Suomen hiippakunnaksi.
- katolisella kirkolla on Suomessakin johtajanaan piispa (tammikuussa 2009 istuin on avoin, ei piispaa). Piispa Paul Verschurenin aikana (1967-1998) toimeenpantiin Suomen katolisten keskuudessa Vatikaanin II konsiilin uudistukset. Hänen jälkeensä piispana toimi Józef Wróbel (2001-2008).
- nykyisin Suomen ja Helsingin piispana toimii Teemu Sippo (6.9.2009 lähtien).
- Helsingin hiippakunta kattaa koko Suomen ja siihen kuuluu 7 seurakuntaa: Helsingin Pyhän Henrikin ja Pyhän Marian, Turun Pyhän Birgitan, Tampereen Pyhän Ristin ja Jyväskylän Pyhän Olavin seurakunnat, Pyhän Ursulan seurakunta Kouvolassa ja Nasaretin Pyhän perheen seurakunta Oulussa.

• Jäseniä n. 11874 (v. 2012)
- todellinen katolisten määrä lienee huomattavasti suurempi mm. pakolaisten vuoksi.
- koko maailmassa katolisia alkaa olla jo yli 1,2 miljardia ja se onkin ylivoimaisesti suurin kristillinen kirkkokunta (keskeiset alueet: Etelä- ja Keski-Amerikka, Etelä Eurooppa; pääpaikkana paavin johtama Vatikaanivaltio).
- nykyiset Suomen katolisen kirkon työntekijät ovat olleet tavallisesti joko hollantilaisia tai puolalaisia.

• Opilliset korostukset:
- opin perustana Raamattu ja traditio
- tärkeimmät kirkkoisät: Tertullianus, Cyprianus, Ambrosius, Hieronymus, Augustinus ja Leo Suuri. Katolisen kirkon varsinainen oppi-isä on ollut Tuomas Akvinolainen (eli 1200-luvulla).
- paavi on ollut 1100-luvulta asti (Innocentius II:sta lähtien) Kristuksen sijaisena maan päällä
- Nykyajan paavit ovat edelleen korostaneet vanhaa oppia paavin erehtymättömyydestä (joka kirjattiin vasta 1800-luvulla Vatikaanin I konsiilissa), mutta viimeisimmät paavit ovat korostaneet, etteivät he lausu mitään ex cathedra (valtaistuimeltaan)
- paavi Johannes Paavali II (1978-2005) oli ollut käsityksissään vanhoillinen, mutta samalla ensimmäinen paavi, joka on tehnyt katolista kirkkoa tunnetuksi kaikkialle maailmaan suuntautuvilla matkoillaan. Paavi Johannes Paavali II vieraili myös Suomessa kesäkuussa 1989.
- nykyinen paavi on Franciscus (Jorge Mario Bergoglio, Argentiinasta)
- paavin virallinen arvonimi: "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Italian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"
- katolisen pelastukäsitykseen kuuluu oleellisena osana ajatus kirkon yhteydestä, ja juuri paavin kirkon yhteydestä (vrt. ortodoksinen käsitys kirkon yhteydessä pelastumisesta).
- ihminen pelastuu yksin armosta, mutta ei yksin uskosta ilman hyvien tekojen ja sakramenttien vaikutusta.
- kasteessa ihminen otetaan pelastavan kirkon yhteyteen ja hän kuuluu tästä eteenpäin Kristukselle.
- kaste pelastaa ex opere operato eli tehtynä tekona; kasteen jälkeen ihminen kykenee erottamaan hyvän pahasta ja on vapaa perisynnistä; kastettu ihminen kykenee hyviin tekoihin, joita hänen tuleekin elämänsä aikana harjoittaa.
- kiirastulioppi on hyvin vanha katolinen oppi, jonka mukaan sielu joutuu kuoleman jälkeen puhdistuspaikkaan, jossa anteeksiannettavista synneistä puhdistutaan ennen taivaaseen pääsyä.
- pyhimysten, erityisesti Marian korostus
- pyhimyksiltä pyydetään mm. esirukousta ja heitä kunnioitetaan eri tavoin; pyhimyksiä ei kuitenkaan tule palvoa, vain Jumalaa palvotaan
- katolisessa kirkossa kirkko julistaa tietyt arvostetut henkilöt pyhimyksiksi; suomalaisia pyhimyksiä ovat mm. piispa Henrik, Pyhä Birgitta (ruots.)
- Neitsyt Mariaa korostetaan voimakkaasti; mariologiaksi kutsutaan Neitsyt Mariaa koskevaa opillisuutta tai Maria-oppeja koskevaa teologiaa. Dogmihistoria mariologian kohdalla on hyvin vanhaa, aiheita on käsitellyt jo mm. Augustinus ja ekumeeniset kirkolliskokoukset.
- Maria on "Jumalan synnyttäjä" (kuten ortodokseilla, periaatteessa myös luterilaisilla, jotka mieluummin käyttävät termiä "Kristuksen synnyttäjä"), ikuinen neitsyt, taivaaseen otettu, ilman perisyntiä syntynyt.
- katolisen kirkon toiseksi eniten käytetty rukous Isä Meidän -rukouksen jälkeen on Ave Maria (Terve Maria): "Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen."
- sakramentteja 7: kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen, sairaanvoitelu
- 1) kaste on valelukaste, kuten luterilaisilla (ks. yllä: "kaste vapauttaa perisynnistä")
- 2) vahvistuksessa ihminen saa Pyhän Hengen voimaa voidakseen elää kristittynä; kaste ja vahvistus kuuluvat yhteen
- 3) eukaristia eli ehtoollinen luo yhteyden Kristukseen ja toisiin kristittyihin; eukaristiassa Jeesus jakaa itsensä uudeksi elämäksi ihmiselle
- 4) parannuksen sakramentissa (ripissä) Jumalan luokse saa tulla syyllisenä ja Jumala tarjoaa sovituksen ja lahjoittaa siinä anteeksiantamuksen
- 5) papiksi vihkimisessä annetaan jollekin ihmiselle kirkon palveluvirka, joita on kolme: diakoniksi, papiksi ja piispaksi vihkiminen
- 6) avioliittoon vihkimisessä korostetaan, että vihkiparin keskinäisessä rakkaudessa vaikuttaa Jumalan rakkaus.
- 7) sairaanvoitelussa sairas kohtaa uuden toivon ja Jumalan pelastuksen ja laupeuden

• Toimintaa:
- messu ja sakramentit
- messu on koko katolisen hurskauselämän keskus; messun keskus on eukaristian vietto ja messu-uhri (ns. transsubstantiaatio-oppi)
- messu, joka toimitetaan joka päivä, pidetään suomeksi.
- kirkon jäsenet osallistuvat sakramentteihin, jokainen pyrkii osallistumaan ainakin kerran vuodessa sekä ripin että eukaristian sakramenttiin.
- raamattu- ja opintopiirit
- luostarijärjestöjä (mm. birgittalaiset)
- Suomessa useita katolisia sääntökuntia ja luostarijärjestöjä; Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunta; dominikaanit; Birgittalaissisaret eli Kaikkein pyhimmän Vapahtajan sääntökunta, Karmeliittasisaret, Ursuliinisisaret (lastentarhoja), Jeesuksen pikkusisaret > tekevät lähinnä hoito- ja opetustyötä; Studium Catholicum on dominikaanien perustama kulttuuri-instituutti Helsingissä, Ekumeeninen keskus taas osin katolisen kirkon tuella toiminut keskus Espoossa (lähinnä Isä Robert Caluwén elämäntyönä), nykyisin ymmärtääkseni karmeliittasisarten käytössä.